27. maaliskuuta 2007

Viikko sitten tapahtui todella harmittava juttu kun Prison Break olikin alkanut jo viideltä eikä kuudelta. Avasin nettitv:n ennen kuutta ja vähän ihmettelin kun menossa olikin PB:n jakson loppu Seinfeldin sijaan. Vitutti kyllä ja mietin missä oikein mätti. Illemmalla syyksi paljastui kesäaika, johon USA:ssa siirryttiin Suomea aikaisemmin. Damn.

Tämän aamun Prison Break-jakso oli pitkästä aikaa hyvä. Jakso sai minut innostumaan, itkemään lohduttomasti moneen eri otteeseen ja nauramaan. Ja kun luulin hyvääkin hyvemmän hyviksen syyllistyneen yhtäkkiä murhaan, en voinut kuin huutaa "Hyvä Jumala!" Mutta ajateltuani asiaa tulin siihen tulokseen etten olisi pannut ollenkaan pahakseni jos Michael olisi oikeasti T-Bagin tappanut. Se olisi ollut iso palvelus maailmalle ja ihmiskunnalle, niin monta ihmistä Teepussi on paon jälkeen tappanut. Michael ei edes tiedä niistä ja silti tuntee suunnatonta syyllisyyttä siitä että päästi Teepussin vapaalle jalalle.

Mutta mikä tästä jaksosta sitten teki niin hyvän? Tietysti se että pitkästä aikaa Papi ja Sucre olivat yhdessä! Kerrassaan käsittämättömän ihqua. Samaten se että koko jäljellä oleva porukka oli nyt kasassa teki jaksosta pitkästä aikaa mielenkiintoisen. Nauratti oikein kun T-Bagiä seurasi kokonainen kolonna ihmisiä. Suurin epätoivon hetki minulle oli se kun Teepussi iski Sucrea ruuvimeisselillä. Jo aikaa sitten totesin, että Sucren kohtalolla on minulle eniten väliä. Ennemmin näen jopa Lincolnin tai Michaelin takaisin vankilassa tai kuolleena, mutta ihanaisen tyhmyri-Sucren pitää selvitä hengissä ja saada vapautensa, muuten minä en ala yhtään mitään.

Kellermanin aikeet saivat minut itkemään joka kerta kun niitä näytettiin. Miten voi olla niin? Ensimmäisellä kaudella Kellerman oli vain tunteeton paskiainen ja täysi pahis. Toisella kaudella hän kääntyi hyvisten puolelle. Saran oikeudenkäynnistä en välittänyt kuin vasta lopussa, jolloin tuokin storyline alkoi itkettää.

Viimeistä viedään. Enää on jäljellä yksi jakso toisesta kaudesta, ja se tulee olemaan niin hirveä että kyyneleitä tulee virtamaan viikonkin päästä. Tämän aamuinen jakso oli kyllä ehdottomasti yksi kauden parhaista.

Jakson parhaat vuorosanat:

Lincoln Mahonelle: Son of a bitch, you killed my dad. You're done.

T-Bag Michaelille:
Either we split this money and you can go get your legs tattooed or whatever the hell it is you want or they're gonna find your corpse slumped over that chair with your pants down around your ankles, because it's been a looong time coming, pretty.

T-Bag Michaelille: Bring it, bitch!